enpä oo oikeen jaksanu mitään järkevää kirjotella kun ei oikeen mitään oo tapahtunutkaan. perjantaina oli ääni ihan poissa ja ihan hirvee yskä, joka jatkuu edelleen. yritin siis perjantaina mennä treeneihin mut eihän siitä mitään tullu, eilen uus yritys mut tuntuu että pahens vaan asiaa.. kattellaan sitte lauantaina uudestaan.
huomenna ois luokkaretki särkänniemeen ! oman luokan kanssa ei ois ollu mitenkään extreme hienoo mut koska mennään Kiiran luokan kanssa nii tulee parasta :33 Kiiran luokalla on siis paljon enemmän hyvii tyyppejä ku meiän esim Arto, Vili, Jossu, Melli, Jenina, Kata ja Saija. mewwww tulee kivaa :3
nää viimeset päivät on ollu niin parhaita koulussa. Maj-Lis toi meille jäätelöö matikan tunnille ja Eeva-Kaisa karkkii ruotsin tunnille, yhn tunnilla katottiin king kongia ja mantsan tunnilta päästiin 25minuuttia etuajassa, äikän maikka saatiin tänään itkemään kun oli viimenen tunti. Se vaan sano ettei kukaan lähe luokasta ennenku on halannu sitä.. olipas herkkää.. mut se oli just jees maikka, hauska, ei niin hirveen tiukka ja nauro aina meiän huonoille jutuille meiän kanssa :3 siihen päälle se anto vielä hyvii numeroitaki.. oivoi tulee ikävä.
Tää on vaan niin outoo. Samaan aikaan venaat et pääset juoksee päättlötodistus kourassa pää kolmantena jalkana ulos tosta koulusta, mut samalla tiiät et tulee ihan helvetillinen ikävä kaikkii ihmisii ja muistoi, eikä mikään tuu olee noin tuttuu ja turvallista enää. Ei siinä mitää jos jäisin opiskelee hyvinkäälle, mut näillä näkymin muutan sinne Lappeenrantaan ni se tekee tästä viel paljon pelottavampaa ja haikeempaa. Ei oo enää niit tuttui kavereit ympärillä, Nean ja Julianki kanssa ollaan oltu samal luokal kolmoselta asti ja Jassun, Kiiran ja Jasminin oon tuntenu kolme vuotiaasta ja sitte on vielä kaiken maailman ihmiset joiden kanssa ei ees oo tuntenu hirveen kauaa mut niistä on silti tullu niin iso osa arkee ettei yhtään tiiä miten tulee toimeen ilman niitä. apua. tulipas syvällinen postaus.
so this is the song i write for everyone who i never forgot the kids we used to be are all dead, gone and forgotten. black eyed boys and bright eyed girls friday night love and saturday morning regrets. summers came and went but the love never left, but the love never left. so let's bring back the best years night spent hanging out not giving a fuck, being down on our luck some people say that best friends stay the same but i'll prove you wrong.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti